Hannelen tarina on hyvin tuttu. Uuden ja haastavan elämäntilanteen edessä monesti kuntoilu jää, kun vastuu pienestä ihmisestä on suuri. Asioiden tärkeysjärjestys menee uusiksi ja monesti omasta hyvinvoinnista huolehtiminen unohtuu. Kuntoilun edelle menee kuitenkin aina uni. Kun univelkaa on saatu riittävästi kuitattua ja arki alkaa rullaamaan, monella äidillä herää ajatus myös panostaa itseensä pitkästä aikaa. Se kannattaa, koska kun Sinä voit hyvin, se on myös hyväksi perheellesi. Alla asiakkaani Hannelen tarina.
’’Olen lapsena urheillut paljon ja pelasin vuosia koripalloa kilpatasolla. Aikuisiällä olen aina urheillut vaihtelevasti elämäntilanteen mukaan. Syksyllä 2016 meille syntyi esikoinen, joka sekoittikin sitten uuden äidin arjen totaalisesti ja samalla myös urheilu jäi kokonaan pois arkirutiineista.
Vauva-arjen alku oli monella tapaa haastavaa aikaa. Olen koko ajan pitänyt unta kaikkein tärkeimpänä osana jaksamista pikkulapsiarjessa. Kun esikoisemme alkoi nukkua paremmin ja sain omaa univelkaa korjattua, niin alkoi olla voimia tarttua muihin omaan jaksamiseen liittyviin asioihin. Tässä kohtaa oli aika palata urheilun pariin, mutta se ei käytännössä ollutkaan niin helppoa. Vaikka olin asian päättänyt, niin omin avuin ei aikaa urheilulle muka löytynyt enkä oikein tiennyt mistä ja miten aloittaisin, jotta hommassa olisi jotain järkeä. Lisäksi treenien poisjääminen ja raskausaika alkoivat tuntua kropassa lantion alueen kipuiluina, johon kaipasin helpotusta. Onneksi apuun tuli kannustava puoliso ja Kirsi. Tärkeimpinä tavoitteina oli oman jaksamisen ja mielialan paraneminen sekä se, että kroppa ei tuntunut enää omalta ja kaipasin siihen muutosta.
Aluksi sovittiin 6 kk yhteistyöstä ja asetettiin tavoitteet. Aika nopeasti kävi ilmi, että saan urheilusta todella paljon voimia arkeen. Aina treenin jälkeen on todella hyvä fiilis, mutta se ei rajoitu vaan siihen hetkeen, vaan mielialan paraneminen näkyy ihan yleisesti meidän perheen arjessa. Puolisoni mielestä tätä parempaa mielialalääkettä ei voi kukaan kehittää!
Kun jaksaminen alkoi parantua ja päästiin hiukan alkua pidemmälle, niin kävi selväksi, että treeni tekee todella hyvää mielen lisäksi myös kropalle. Lantion alueen kivut hävisivät ja kroppa (sekä puoliso :D) kiittää urheilun tuomasta muutoksesta. Onhan se nyt kiva huomata itsekin kuinka keho muokkautuu ja treenin vaikutus alkaa vähitellen ei vaan tuntua, vaan myös näkyä. Voimatasojen nousu on yllättänyt minut ensimmäisen 6 kk aikana. Tämä on kai luonnollista, kun lähdetään nollasta liikkeelle mutta minulle tuo kummasti lisämotivaatiota kun edistymisen huomaa myös salilla konkreettisesti, kun saa lisätä kiekkoja tankoon.
Omatoimisesti en olisi varmasti tätä suunnanmuutosta saanut arjessa tehtyä. Nautin urheilusta ja olen siksi tunnollinen salilla kävijä. Tarvitsen kuitenkin apua moneen asiaan. Siihen että treenaaminen on järkevää, teen liikkeet oikein enkä riko paikkoja, että esim. flunssakauden jälkeen pääsen taas hyvin uuteen vauhtiin ja siihen, että uskallan kokeilla uusia liikkeitä ja lisätä painoja niin, että kehitystä tapahtuu eikä treenaaminen tunnu junnaavan paikoillaan’’.
-Hannele
